Jeremiah 6

Tuleva Baabelin vankeus

1Paetkaa, benjaminilaiset, Jerusalemista, puhaltakaa torveen Tekoassa ja nostakaa merkki Beet-Keremin kohdalle, sillä pohjoisesta nousee onnettomuus ja suuri hävitys. 2Hävitän suloisen ja hemmotellun tytär Siionin. 3Hänen luokseen tulee paimenia laumoineen, he pystyttävät telttansa häntä vastaan joka puolelle ja kaitsevat laumaansa kukin alallaan.

4Pyhittäkää häntä vastaan sota. "Nouskaa ja menkäämme puolipäivän aikaan! Voi meitä, sillä päivä painuu, sillä illan varjot pitenevät! 5Nouskaa ja menkäämme yöllä ja hävittäkäämme hänen linnansa." 6Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Kaatakaa puita ja luokaa valli Jerusalemia vastaan. Se on kaupunki, jolle on kostettava. Siinä on pelkkää väkivaltaa. 7Niin kuin kaivo pitää vetensä tuoreena, niin sekin pitää pahuutensa tuoreena. Väkivaltaa ja hävitystä kuuluu sieltä. Edessäni on aina kipu ja haavat. 8Ota ojentuaksesi, Jerusalem, ettei sieluni vieraannu sinusta ja etten tee sinua autioksi, asumattomaksi maaksi.

9Näin sanoo Herra Sebaot: Israelin jäännöksestä pidetään jälkikorjuu kuin viinipuusta. Ojenna kätesi köynnöksiä kohti kuin viininkorjaaja.

10Kenelle puhuisin, ketä varoittaisin, että he kuulisivat? Katso, heidän korvansa ovat ympärileikkaamattomat, he eivät voi kuunnella. Katso, Herran sana on tullut heille pilkaksi, se ei kelpaa heille.

11Olen täynnä Herran vihaa, en jaksa sitä pidättää. Vuodata se lapsiin kadulla, myös nuorukaisjoukkoon. Sillä mies vangitaan vaimonsa kanssa ja vanhus päiviensä täydessä määrässä. 12Heidän talonsa joutuvat vieraille, myös pellot ja vaimot, sillä ojennan käteni maan asukkaita vastaan, sanoo Herra. 13Sillä kaikki pienistä suuriin pyytävät väärää voittoa, ja kaikki, niin profeetat kuin papitkin, harjoittavat petosta. 14He parantavat kansani vamman kevytmielisesti sanoen: "Rauha, rauha!" vaikka rauhaa ei ole. 15He joutuvat häpeään, sillä he ovat tehneet kauhistuksia, mutta heillä ei ole häpeän tuntoa eivätkä he osaa hävetä. Sen tähden he kaatuvat kaatuvien joukkoon ja sortuvat koston päivänä, sanoo Herra.

16Näin on Herra sanonut: "Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja, kysykää, mikä on hyvä tie, ja vaeltakaa sitä, niin löydätte levon sieluillenne." Mutta he vastasivat: "Emme vaella." 17Olen asettanut teille vartijat: "Kuunnelkaa torven ääntä." Mutta he vastasivat: "Emme kuuntele." 18Sen tähden kuulkaa, te kansat, ja tiedä, seurakunta, mitä heille tapahtuu. 19Kuule, maa! Katso, minä tuotan onnettomuuden tälle kansalle, heidän hankkeittensa hedelmän, sillä he eivät ole kuunnelleet sanojani, vaan ovat hylänneet lakini. 20Mitä on minulle suitsutus, joka tulee Sabasta, ja paras kalmoruoko kaukaisesta maasta? Polttouhrinne eivät ole minulle otollisia, eivätkä teurasuhrinne minulle kelpaa.

21Sen tähden, näin sanoo Herra: Katso, panen tälle kansalle kompastuskiviä, joihin he kompastuvat, isät ja pojat yhdessä, ja naapuri hukkuu naapurinsa kanssa. 22Näin sanoo Herra: Katso, kansa tulee pohjoisesta maasta, suuri pakanakansa nousee maan ääriltä. 23He käyttävät jousta ja keihästä, ovat julmat ja armahtamattomat. Heidän äänensä on kuin pauhaava meri, ja he ratsastavat hevosilla, varustettuina kuin soturi taisteluun sinua vastaan, tytär Siion.

24Kun kuulemme siitä sanoman, kätemme herpoavat, ahdistus valtaa meidät ja tuska kuin synnyttäjän. 25Älkää menkö vainiolle, älkää vaeltako tiellä, sillä vihollisen miekka – kauhistus on kaikkialla! 26Tytär, kansani! Kääriydy säkkiin, vieriskele tuhkassa, pidä valittajaiset, niin kuin ainoaa poikaa itketään, katkerat valittajaiset, sillä äkkiarvaamatta käy kimppuumme hävittäjä.

27Olen asettanut sinut kansani koettelijaksi, suojavarustukseksi, että oppisit tuntemaan ja koettelisit heidän vaelluksensa. 28Kaikki he ovat niskoittelevia kapinoitsijoita ja liikkuvat panettelijoina. He ovat vaskea ja rautaa ja ovat kaikki kelvottomia. 29Palkeet puhkuvat, tulesta lähtee vain lyijyä. Turhaan on heitä sulateltu ja sulateltu: pahat eivät ole erottuneet. 30Hylkyhopeaksi heitä sanotaan, sillä Herra on heidät hylännyt.